Seuratkaa ruokahävikkimittauksianne ja kehitelkää parannuksia – tässä parhaat vihjeemme
Jotta saadaan mahdollisimman realistista ja totuudenmukaista tietoa, on hyvä mitata ruokahävikkiä pidemmällä aikavälillä, 1–2 viikkoa on usein liian lyhyt aika ettekä saa realistista kuvaa.
Hankkikaa 5 parasta vinkkiämme ruokahävikin mittaamiseen TÄÄLTÄ.
Aloittakaa muutosten tekeminen sieltä, missä puutteet ovat suurimmat. Suorittakaa yksi tai muutama muutos kerrallaan, älkääkä unohtako seurantaa. Jatkakaa ruokahävikin mittaamista, jotta näette tuottavatko toimenpiteet tulosta vai tuleeko niitä mukauttaa. Alla luettelemme vihjeemme ruokahävikin vähentämiseen hävikkityyppiin perustuen.
Keittiöhävikki
Keittiöhävikki on se hävikki, joka syntyy keittiössä, tämä voidaan jakaa kolmeen osaan: varastointihävikki, valmisteluhävikki ja valmistushävikki. Seuraamalla ruokahävikin jaotteluja, on helpointa nähdä missä hävikki on suurinta ja mitä toimenpiteitä tulee tehdä ruokahävikin vähentämiseksi.
Ruokahävikkiin ei lasketa mukaan ylijäänyttä ruokaa, joka otetaan talteen ja tarjoillaan uudestaan myöhempänä ajankohtana.
Varastointihävikki
Tämä viittaa jääkaapeista, pakastimista ja varastoista peräisin oleviin elintarvikkeisiin, jotka eri syistä on hävitettävä.
Minimoikaa virhehankinnat
Oikeiden osto- ja tuotantolistojen avulla voitte tilata oikean määrän raaka-aineita ruokalistoillenne ja täten vähentää hävikkiä. Tarkoilla tilauksilla, jotka perustuvat täysin siihen mitä tullaan valmistamaan, ette tilaa ruokaa jota ei tulla käyttämään.
Välttäkää suuria varastoja
Miettikää hetki tuoretuotteita ostettaessa ja ostakaa pienempiä kappalepainoja, näin on helpompaa mukauttaa toimintaa eri annoskokoja varten.
Inventoikaa
Ylläpitäkää hyvää raaka-aineiden varastokiertoa ja soveltakaa perusperiaatetta ensimmäisenä sisään – ensimmäisenä ulos. Pyrkikää pitämään varasto pienenä ja liikevaihto korkeana.
Varastointi
Ylläpitäkää järjestystä, pakastakaa raaka-aineet joita ei käytetä, säilyttäkää tuotteita oikein pidempää säilyvyyttä varten. Tekijät kuten lämpötila, ilmankosteus, kondensaatio ja tiettyjen vihannesten ja hedelmien muodostama eteenikaasu sekä laatu varastointihetkellä vaikuttavat tuotteiden säilyvyyteen.
Valmisteluhävikki
Se ruoka, joka olisi voitu syödä mutta heitettiin pois valmistelun yhteydessä.
Puhdistakaa raaka-aineita kohtuudella
Käyttäkää esim. parsakaalien varret ja purjon vihreät osat, puristakaa sitruunat ja limet huolellisesti älkääkä leikatko paprikasta pois enempää kuin on tarpeen. Tillinvarret, tietyt kuoret ja vihannespalat voidaan käyttää liemiin ja kastikepohjiin antamaan makua ja väriä. Tyhjentäkää pakkaukset hyvin ja käyttäkää kaavinta tyhjentäessänne patoja ja muita astioita.
Hyödyntäkää tähteet
Käyttäkää tähteet kuten keitetyt perunat ja pilkotut vihannekset salaattipöydästä leivän leivontaan, keittoihin ja patoihin. Tehkää krutonkeja vanhasta leivästä, käyttämällä mielikuvitusta voitte hyödyntää monia aineksia.
Hyviä hankintoja
Ostakaa hyvälaatuisia raaka-aineita, jolloin ne säilyvät pidempään ja suurempi osa raaka-aineista voidaan käyttää poisheittämisen sijasta.
Tarkastelkaa toimituksia
Tiheä toimitusaikataulu on etu jos käytetään herkkiä raaka-aineita joiden säilyvyysaika on lyhyt, mutta tämä on myös kustannuskysymys ja useat toimitukset vaikuttavat negatiivisesti ympäristöön. Pyrkikää siis löytämään hyvä tasapaino.
Ruokalistasuunnittelu
Suunnitelkaa ruokalistat ja toimitukset niin, että herkimmät raaka-aineet käytetään ensin.
Valmistushävikki
Ruoka, joka valmistetaan mutta jota ei jostain syystä oteta talteen ja heitetään pois ilman että sitä on tarjoiltu.
Sopeuttakaa reseptit
Valmistakaa ainoastaan niin paljon kuin oletatte kulutettavan. Arvioikaa reseptejä jatkuvasti, valmistakaa pienempiä kokoja kappalepainoaineksissa, esim. lihapullat, monet syövät määrän eikä koon mukaan.
Noudattakaa reseptien ohjeita
Noudattamalla reseptejä, tilattavat raaka-aineet käytetään eikä jääkaappiin ja varastoon jää aineksia pilaantumaan.
Välttäkää varmuushävikkiä
Lähetättekö ruokaa muihin yksiköihin, älkää koskaan lisätkö ylimääräistä ruokaa, se menee harvemmin kaupaksi, osoittakaa mieluummin kuvan avulla miltä esimerkkiannos näyttää.
Tarjoiluhävikki
Tarjoiluhävikki on se talteen ottamaton ruoka, joka asetetaan tarjolle mutta joka ei päädy asiakkaiden lautasille. Kyseessä voi olla noutopöytätarjoilu, koskematon tarjotintarjoilu tai sairaalan yksittäisannostarjoilu.
Pienemmät astiat
Käyttäkää pienempiä tarjoiluastioita, etenkin tarjoilun loppuvaiheessa, täyttäkää kulhoja mieluummin useasti, jotta jäljelle jäänyt ruoka voidaan jäähdyttää ja käyttää uudestaan hävittämisen sijasta.
Hyödyntäkää ylijäämä
Ylijäämä voidaan käyttää sellaisenaan tai padoissa, keitoissa jne. Koostakaa mielellään parhaat ”ylijäämäreseptinne” ja lisätkää ne tuotannonohjausjärjestelmäänne, jotta mahdollisimman monet voivat hyödyntää niitä. Päättäkää nopeasti mitä valmistatte ylijäämästä, muuten on olemassa riski, että ne kuitenkin heitetään pois jonkin ajan kuluttua.
Fiksuja ratkaisuja
On olemassa monia fiksuja ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi, yksi esimerkki on Ilmastolaatikko. Tässä konseptissa ylijäämäruoka myydään omakustannushintaan sen sijaan että se heitettäisiin pois.
Lautashävikki
Lautashävikki on se ruoka, joka kaavitaan lautasilta, eli ruoka, jonka asiakkaat ovat ottaneet mutta jota he eivät ole syöneet.
Mitä ruokalajeja heitetään eniten pois
Tarkkailkaa mitkä ruokalajit johtavat suurimpaan hävikkiin, kouluissa suosikkiruokia heitetään usein eniten pois siitä syystä, että oppilaat ottavat liikaa ruokaa.
Miettikää annoskokoja
Huomioikaa kuinka paljon eri ruokalajeja ja komponentteja on kulutettu. Jos annokset ovat liian suuria, monet eivät jaksa syödä kaikkea. Tehkää sen sijaan santsaaminen helpoksi ja mukauttakaa toimintaa sen mukaan, mitä lautasilla tulisi olla.
Motivoikaa ruokailijoita
Tiedottakaa hävikkiprojektistanne ja osallistakaa ruokailijat, jotta he heittäisivät pois vähemmän ruokaa. On olemassa monia tapoja helpottaa ruokailijoita vähentämään hävikkiään, tässä luettelemme muutamia toiminnan perusteella:
Esikoulut:
- Keskustelkaa, kokeilkaa, haistelkaa ja havainnollistakaa ruoka, jotta lapset maistelisivat uteliaasti uusia ruokia.
- Luokaa jännittäviä teemoja ruoan ympärille ja tutkikaa erilaisia vihanneksia ja hedelmiä myös aterioiden ulkopuolella.
- Maistelkaa uudestaan ja uudestaan, lasten tarvitsee usein maistella samaa ruokaa 15-20 kertaa ennen kuin he alkavat pitää siitä, olkaa kärsivällisiä.
- Opettakaa lapsia jo varhain aloittamaan pienillä annoksilla ja ottamaan lisää useita kertoja.
Koulut:
- Tehkää santsaaminen helpoksi, tällöin yhtä moni ei ota alussa liikaa ruokaa, jonka he heittävät pois. Perustakaa santsausjono tai antakaa esimerkiksi santsaajien ohittaa jonossa.
- Pienemmät tarjoiluottimet johtavat siihen, että oppilaat ottavat vähemmän ruokaa kerrallaan.
- Rauhallisempi ateriaympäristö johtaa parempaan ruokarauhaan.
- Aikatalutetun kouluruokailun avulla oppilailla on enemmän aikaa syödä ja santsata, näin vältetään ruuhkat ja rauhattomuus. Jos opettajat osallistuvat ruokailuun, saadaan aikaiseksi mielenkiintoisia keskusteluita aterioista, monet oppilaat uskaltavat maistaa uusia asioita ja ateriasta tulee osa opetusta.
Vanhustenhuolto:
- Yksilöityjen aterioiden avulla ruokailija voi itse vaikuttaa ateriaansa, mitä lautasella tulee olla ja kuinka paljon.
- Monien vanhempien ihmisten on helpompi syödä useita pienempiä annoksia päivässä sen sijaan että he söisivät suuria annoksia.
- Herättäkää ikääntyneiden ruokahalu kattamalla kauniisti, antakaa ruoan aromien kantautua osastolle, jotta ruokahalu herää ja ateriasta tulee mukava hetki.
Sairaalat:
- Tarjotkaa joustavia aterioita silloin kun asiakkaille sopii, monet potilaat ovat tutkimuksissa ja syövät lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa ruokahaluun, antakaa potilaiden valita milloin he haluavat syödä.
- Sopeuttakaa ateriat kunkin asiakkaan mukaan. Tarjotkaa useita vaihtoehtoja ja antakaa potilaiden valita kuvallisilta ruokalistoilta ruokahalun herättämiseksi. Joskus on vaikeaa syödä suuria annoksia, tällöin on hyvä voida tarjota pienempiä välipaloja, kun nälkä ei ole kovin suuri.
